jyrinää ja pauketta

Johan pamahti!

Pidempään kestänyt hellejakso purkautui vihdoin ukkosena.
Ihan kunnon kesäukkonen rankkasateineen salamoineen, jyrinöineen ja sähkökatkoineen raikasti ilmaa ja olotilaa kummasti.
Joka kerta täällä taajaman laidalla kuitenkin, noin ensi jyrähdysten aikaan, kuulee paloauton sireenien ulvonnan, -se ei piristä, pikkusen pikemminkin pelottaa. Tietysti se myös muistuttaa siitä turvallisuudesta mitä taajama-alueella asuminen tuo verrattuna esimerkiksi entiseen asuinpaikkaamme metsän keskellä, vanhalla lakkautetulla kyläkoululla. Sinne paloautot eivät olisi ehtineet ajoissa, sen verran syrjässä se oli.

Kuvassa Bass-One, Juha Kiwanon rumpu, josta lähtee myös mukavan kumea pamahdus. Vaan ei yhtään pelottava.