unia

Morgan 2005: Pullopostia Höyhensaarilta


Tuli nukuttua pikkasen keposesti. Unia katsellen.

Vuosia sitten kootessamme ensimmäistä näyttelyämme, kävimme erään pihataiteilijan tunteenpaloisia töitä katsastamassa. Hän kertoili unissa joidenkin aiheiden piinaavan kunnes hän tekee aiheesta teoksen. Ne on kuin pakko tehdä, tulos ei aina ole kaunis, mutta ajatusta ja tunnetta löytyy, usein myös vihaistakin kritiikkiä yhteiskunnan epäkohtia kohtaan.
Minä olin hiukan kateellinen tällaisista voimallisista inspiraatioista, ei minun uniini silloin taiteen aiheita pulpahdellut, ison perheen arkielämän pyörittäminen ja lasten kasvatus taisi uniinkin tulla tuolloin.
Nyt on lapset kasvatettu ja taiteen tekeminen tulee uniinkin, onneksi, ilmeisesti siis aina se mikä päällimmäisenä on mielessä.

Ihan hyviä välillä ovat nämä keposestikin nukutut yöt, hyviä inspiksiä tulee joskus siinä unirajalla ajatusten rajoittamattomasti liidellessä. Tosin lenkkeillessä, mieluiten metsässä, saattavat aivot päästä samaan vapaaseen tilaan.

Noh, viime yön unet kyllä ainakin osin liitelivät vallattomasti täällä blogeissa. Blogini lisääntyi ja jatkui uusiin blogeihin liaanilonkeroiden tavoin.
Valvetila pistäköön kuitenkin innostukseni aisoihin. Ihan hyvä uni se oli, mutta joku roti sentään tässä nörtteilyssäkin on oltava.