taivastaidetta

Olkoon ilmastonmuutosta tai mitä tahansa, nauttinut olen tästä oranssinlämpimästä syksystä.
On voinut lenkkeilläkin ihan kesävaattein ja lenkkipolulla ihailla kesäkukkaloistoa keltaisten syyslehtien lomassa.

Oma taloudellinen pointtinsa on tietysti siinä että talossamme on öljylämmitys, eli rahaa poltamme ihan lämpimiksemme.

Tänään väittävät kuitenkin olleen viimeinen lämmin päivä, myrskyvaroituksista ja kylmenevästä säästä, lumesta ja rännästäkin tuntuivat säätiedotuksessa puhuvan.
Niinpä olikin myrskynmerkkisen upea auringonlasku tänään, viimeisen lokakuisen kesäpäivän kunniaksi.
Ensin yhtäkkiä tuli pimeetä, violetinsininen pilvi peitti taivaanrannan, tuuli yltyi ja sataa räväytti hetken ihan kunnolla, sitten aurinko pääsi jostain maalaamaan taivasta, ensin keltaiseksi sitten punaiseksi.
Pihalle oli mentävä ihailemaan, nämä maalaukset kun ovat niin kovin nopeasti muuttuvaa taidetta.
Sateenkaarikin kaartui hetken komean selkeänä, sen alla taivas oli vaalean sininen ja yläpuoli tumma.