kytkyt

Kaisa Oikarisen Oma hyvä Haihatuksen vintillä 2006

Näyttely on alkanut purkaantumaan.

Oikarisen Kaisa tuli eilen isä kuskinaan peräkärriautolla hakemaan taulunsa.
Kiitos vielä Kaisalle, raikkaat maalaukset olivat juuri se piste iin päällä, kuten olimme ajatelleetkin. Kaisan rentoa, taitavaa tyyliä ihailtiin. Moni kyseli lisää tietoa näistä töistä ja niiden tekijästä.
Tämän nuoren taiteilijan ura on vasta alussaan, mutta nimi kannattaa pistää mieleen.
Josef Tommisen Maailmanrauhan pilaajat Haihatuksen pihakummulla 2006

Samaan syssyyn tuli Tommisen pariskunta Hämeenlinnasta noutamaan osan Josefin teoksista. Vaikuttavin ja massiivisin teos, lentokoneen perä, Hiljaiset matkustajat jäi vielä odottamaan toista reissua, ehkä pyhän seutuun, jos sää suosii.
Josef Tomminen on toinen uusista tuttavuuksistamme, jonka nimi kannattaa muistaa. Eri maailmaa kuin Kaisan työt ovat nämä kantaaottavat, ronskit ja raskaatkin (sekä henkisesti että fyysisesti) työt. Mutta kyllä Tommisen Jussi osaa herkkääkin tehdä.

Illalla poistui myös Parittomien sukkien näyttely Purhosen Pekan ja Sauren Heikin kyydillä Lahteen. Toivottavasti sukat löytävät lopulta parinsa, eivätkä mustasukkaisuus-draamat revi niitä rikki.
Kakkapussia huhusivat pojat purkujensa lomassa, kun piti se Sukansyöjän ulostekin tietysti viedä.

Pekka ja Heikki toivat meille julisteen Jämsän Kivipankissa parhaillaan olevasta Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton Tunnettako? -näyttelystä. Hih! onpa tutun oloinen nimi ja tolleen pystyyn rennolla käsialalla, ihan kuin toissa kesän Haihatuspaidoissa näinköpäin? -teksti, joka sekin oli tästä taidettako? kysymys-asettelusta kummunut ajatus.
Noo, näinhän se toimii, samanlaisia ajatuksia liikkuu sfääreissä.

Vielä tutumpi oli tuo julisteen kuva. Siinähän oli Pekka Purhosen YT-pelto kuvattuna Haihatuksen 2005 näyttelyssä. Kuvaajana Heikki Saure.

Tuntuu kuin olisimme osallisia näiden kytkyjen kautta.
Ruohonjuuressa mutta kumminkin!