vettä ja leipää

Raimo Auvinen: Velkavanki, Haihatuksessa 2002

Hiihtolomat on meilläpäin lusittu. Ei silti että se juurikaan meidän elämäämme hetkuttelisi. Lomaa meillä ei kai ole koskaan tai sitten se on aina, riippuu ihan asenteesta. Työtä teemme koko ajan, mutta tulojen perusteella taidamme aina olla lomalla. Hiihtoloman tiedämme olevan silloin kun pari nuorta miestä on lisänä ruokavahvuuksissa koko viikon. Silloin on taloakin lämmitettävä paremmin, etteivät poika-parat palellu.

Tänään juhlistimme heidän opinteilleen lähtöään kiertämällä pannuhuoneessa lämpöä vähemmäksi ja lisäämällä villaa ylle. Öljyä olikin taas tilattava lisää, jotta lämpöä piisaisi kesään asti. Sinne upposikin taas sievoinen summa niitä ”lomarahoja”.
Toinen pojista oli vietävä bussilakon takia Pieksämäelle asti, onneksi matkan varrella oli Moilasen leipomo, josta ukko ymmärsi hakea pari muovikassillista edullista leipää pakkaseen. On siinä kuulemma tuorettakin, oli myyjä luvannut.

Ei siis mitään hätää, lämpöä kämpässä on 17 astetta ja leipääkin piisaa pitkästi.