22.3.06

myyränpoika pieni



Jos minä olisin myyränpoika
myyränpoika pieni

käytävän pitkän kaivaisin
kunnes johtais tieni

toiselle puolelle maailmaa
toisten myyrien luoksi

joista ei kukaan nauraisi
pienuuteni vuoksi

tämän runon opetti lapsuudessani koulutoverini minulle, en tiedä sen kirjoittajasta, en ole koskaan lukenut sitä mistään.
Itse olen opettanut sen ainakin pikkusiskolle ja neljälle lapselleni.
Runo tuli taas jostain mieleeni. Myyrät ovat mielessäni, minäkin tunnen pienuutta.

4 Comments:

Anonymous Anonyymi sanoo...

Ihana runo. Toivottavasti pientä kaivajaa oli vastassa monta, monta ystävää.

22/3/06 21:44  
Anonymous Anonyymi sanoo...

Joo, mä muistan ton. Eka runo, jonka opin ulkoa. Pikaista paranemista...t. pikkusiskos

23/3/06 13:52  
Blogger Iines sanoo...

Kiitos runosta! Tämä on minulle aivan uusi, ainakaan en muista sitä, vaikka noita värssyjä keräillytkin olen. :)

24/3/06 09:54  
Blogger Merja sanoo...

ja myyränpoikaa lausutaan lähes laulaen. siihen tulee väkisin nuotti, joka bassona möyryää mullan alla ja nousee sieltä korkealle falsetiksi. kokeilkaapa vaikka. pikkusisko kyllä tietää jo.
-ja kiitos pikkusisko, taidan vielä virota henkiin, vaikka ei tämä pikaiselta vaikuta.

24/3/06 10:38  

Lähetä kommentti

<< Home