paukkuu!

tänään on täällä talojakin siirrelty! TAAS.

Talo ja piha paukkuu.

Minä paukuttelen sitä sun tätä, pää kolmantena jalkana juosten sinnetänne edestakaisin ylösalas. Äsken asettui taiteen valvomon tarkastusviraston sisustus. Upeesti paukahti kaksi kärpästä yhdellä iskulla, kohtasivat ongelmallinen objekti ja kokonainen tyhjä huone, ja täyttä tuli. Hii, se on aina niin riemukasta, kun asiat loksahtelevat oikeille kohdilleen.

Raimo paukuttaa omia teoksiaan vielä ja välillä tekee aitaa Kulkuneuvolaan.

Veli Granö on rakentamassa savipaja-installaatiotaan.
Siitä tulee U P E A, testasimme sitä jo; joimme kaffet laiturilla.

Pekka Purhonen ja Heikki Saure toivat sukansyöjän ja ovat rakentamassa jotain??? En vielä edes tiedä, mitä. Jännityksellä odotan, puhuivat jostain kissakalasta.....

hellahuone

Raimo Auvisen Hellahuoneen runko keväällä 2005 Haihatuksen kuusikossa

Oma taide tahtoo jäädä aina aika viime hetkeen. Tänään sain kuitenkin ison osan pellosta vallattua Haaveissa -teoksellani. Culture-kyltti siellä jo onkin jonkun aikaa ollut. Olen ihan tyytyväinen ja sehän riittää.

Raimo aloitti jo toissa talvena Hellahuone -teoksen rakentamista. Rakensi ensin osin sisälle, purki ja aloitti keväällä rakentamisen pihanurkan kuusikkoon. Homma jäi kuitenkin pahasti kesken, eikä valmistunutkaan sitten koko kesänä. Viikko sitten löytyi into taas sen tekemiseen ja nyt näyttää jo hyvältä, sehän taitaa valmistua avajaisiin! Ja on aika vaikuttava, kävin eilen kurkkimassa kuusikossa.

Tänään olimme myös nuoren, syksyllä koulunsa aloittavan taiteilijatoverimme Liisan omassa yksityisnäyttelyssä. Kiinnostuneita taiteen ystäviä olikin kertynyt Parhialan perheen kahvipannun äärelle. Nuori taiteilija oli ollut taas kovin tuottelias ja monenlaista tekniikkaa oli käytetty.
Varokaahan peruskoulun opettajat, Liisa tulee luovuuttaan pulputen, käsitelkäähän kunnioittaen!

läheltä ja kaukaa

Jarmo Laakso featuring Bruno Balgé Haihatuksessa 2005

Helatorstaina kävi Minna Pyykkö ripustamassa töitään, saimme samalla merilintujen ääntä tähän sisäsuomalaiseen näyttelyyn.

Helatorstaipäivänä ajeli myös Josef Tomminen muusansa kanssa jo toistamiseen Hämeenlinnasta asti tänne, kun eivät kaikki teokset aiemmalla kerralla mahtuneet mukaan. Olikin aikas mahtavan kokoinen pömpeli peräkärryssä ja pari hyvin hiljaista miestä takapenkillä.
Varokaahan autoilijat, jotta ette siinä Himasen mutkassa aja ojaan, sen verran vaikuttava teos siihen ilmaantui tien viereen.

Turakka Purhoset toivat tänään Pauliinan maalauksen (tai oikeastaan maalaukset) ja pystyttivät Kallen jo aiemmin tuomat Ukot vintille. Vintille tuli harras hämmentävä hiljaisuus ja alakerrassa Pauliinan maalaus imaisi kokonaisen huoneen ja vähän viereisiäkin intensiivisyydellään.
Huh. Tulipa tunnelmia taloon.

Joutsan oma taiteilija Jarmo Laakso kävi alustavasti kokeilemassa omaa työtään tilaan ja lupasi ripustaa valmiiksi heti kohta viimeistään torstaina. Hyvältä näytti taas Jarmon ajatus. Jarmohan on näitä muinaisen joutsalaistaiteilijan Bruno Balge´n ystäviä. Nyt kuitenkin on Jarmo jo päässyt Brunon saappaista ihan omiinsa. Kulkee kaiketi kuitenkin Brunon jalanjäljissä edelleen. Ainakin taide näyttää ihan yhtä hyvältä.

Hieno juttu, taidetta tuli Hämeenlinnasta ja Helsingistä asti (ja kaukaa mereltä), mutta myös oivallisen hyvää taidetta ihan lähinaapurista.

luovia hulluja

Morganin "Yritys pysyä nahoissaan" Haihatuksessa 2006

Hesarin kesätapahtumaliite ilmestyi tänään.
Aiemmin siinä on ollut enemmänkin tapahtumia, taisivat viime vuonna aloittaa hiukan niukemman ja valikoivamman linjan. Kriitikko Jukka Yli-Lassila on valinnut tänä vuonna kymmenen kiinnostavinta näyttelyä Loimaalta Kemiin.
”Meidän” Morganimme Morganismi -näyttely on päässyt ansaitusti tälle listalle.
Kokonaistaideteos, jossa yhdistyy polveileva ITE-taide ja hieman vulgaarimpi outsider art kuvailee kriitikko ja haastaa menemään omalla vastuulla ja mieli avoimena säilyttäen kokemaan tämä sysmäläinen yhden miehen kansantaidenäyttely ja taide-, tieto- ja huviryväs.

Joutsan Seutu puolestaan kirjoitti pääkirjoituksensa Lordin innoittamana otsikolla Luova hulluuskin paikallaan.
Päätoimittaja Parkkonen kehui Lordin luovuutta ja mainitsi Haihatuksen paikallisena esimerkkinä luovasta hulluudesta: ....Mitä Lordi-ilmiöstä voisi oppia? Juuri sen, että luova hulluus on paikallaan, varsinkin, kun siihen yhdistyy tinkimätön innostus ja kova työnteko. Omalta seutukunnaltamme tulee samankaltaisena- joskin toistaiseksi vielä hieman vähemmän tunnettuna- ilmiönä mieleen taidenäyttely Haihatus. Haihatuksella -kuten Lordillakin – on takanaan monia sellaisia tempauksia, joita ei varmasti ole keksitty seudullisessa strategiapalaverissa eikä mainostoimiston aivoriihessä. .

Mieli maireanahan tämmöisiä luemme.

avajaiskutsu

Tänään toi Mauri Korhonen maalauksensa.
Arvokkaan ja vakavan näköisiä, mutta tarkemmin katsoessa pilkettä löytyy.
Ja ne nimet!
"Ahavoitunut enkeli" esimerkiksi on yksi jotenkin tutunnäköinen. Suonenjokiset saattavat kuulemma jopa tunnistaa kuvissa olevia henkilöitä.

On taas avajaiskutsukorttien aika, lähettelemme niitä aina jonkin verran, vaikka avajaiset ovatkin avoin kansanjuhla. Korppukahvit tarjoamme ja hyvän taidenäyttelyn takaamme.
Elävää taidetta avajaisiin tulee performanssien muodossa, sitä tulee esittämään toivakkalainen performanssitaiteilija Marko Kaiponen, joutsalainen teatteriryhmä Teatterikone ja valtakunnallinen Haihatuksen henki ry:n Tarkastusosasto.

Kulttuurinsiemenen itämistä voi tulla tarkkailemaan uudesta taiteen valvomostamme, joka on siis nostettu taidetta korkeammalle. Sieltä yläviistosta voi katsoa onko mitään itua.

Kaikki olette kovin lämpimästi tervetulleita

väänäsiä

Pihassamme on tänä vuonna enemmän tilaa taiteelle erinäisten järjestelyjen ja siivoamisten ansiosta. Pelkäsimme jossain vaiheessa sen jäävän liiankin tyhjäksi, mutta turha oli se pelko, nyt näyttää jo ihan hyvältä.

Vesa Väänänen toi tänään töitään ja pystytti ne Riittansa kanssa. Onneksi pystytti, emme olisi osanneet kokonaisuutta tehdä niin yhtenäiseksi, toistensa kanssa niin hyvin kommunikoivaksi yhteisöksi. Yksittäisistä teoksista syntyi monenlaisia kytkyjä toisiinsa, varsinainen tarinaverkosto.

Vesa on jo konkari haihatusnäyttelyissä ja varsin tuottelias kuvanveistäjä Heinolasta. Uusia teoksia on täällä taas useita ja vielä niitä riittää esille Heinolan ratapihallekin.

kulttuuri on kylvetty

Selostamotornimme antoi toden totta uutta perspektiiviä taas hommaan.
Vaikka kalliiksi tulikin ja työlästä on ollut, on se sen arvoista. Uhrasimme urheiluselostamon taiteen alttarille, kuten eilinen etlari mainitsi.

Pihaa ja peltoa olemme nyt joutuneet siistimään näiden tornin siirto- ja rakennusmyllerrysten jälkeen. Kulttuurinsiementä olemme pistäneet pellolle itämään, ihan totta. Vuosi tai kaksikin sitten saimme Jyväskylän Taidemuseolta säkillisen siemeniä, jotka olivat olleet näyttelyssä jossain teoksessa mukana. Viime kesänä siemenistä syntyi kylvetty-teos ja tänä keväänä sitten viskoimme loppusäkillisen pellollemme. Uskomme että on hyväksi pellolle tällainen kulttuurinsiemen. Olkoonkin oikeasti sitten vaikka vehnää tahi kauraa.

Eilen haimme nuorten taidetyöpajalaisten maalaaman automme Jyväskylästä. Nyt se on, kuten nuoret itsekin vaatimattomasti myönsivät: maailman kaunein auto. Auto ”paljastetaan” kesänäyttelyn avajaisissa 4.6., joten pidämme sen vielä pääosin pihassa piilossa ja vältämme sillä turhaa ajelua siihen asti.

Josef Tomminen toi viikolla pihaan taidettaan. Syvällisten ja sydänveristen tunnemuistojen lisäksi myös pintaverenkiertoisempaa kepeyttä on näissä Jussin töissä.
Outi Markkanen toi myös viikolla jo osan töistään vintille.
Tänään saimme pihaan varsin rankan vaikuttavan teoksen Marko Kaiposelta.
Minna Pyykön kaunis ympäristöteos rakentui myös tänään omenapuun katveeseen, sisälle Minnalta tuli lintuteoksia, ei kuitenkaan maalauksia, kuten viime vuonna. Sittenpä näette kun tulette näyttelyyn kesällä!

Näinpä se rupeaa siis rakentumaan taas ripustuskin. Kun vielä vähän ripsaisi vettä, niin rupeaisi siemenkin itämään nopeammin.

taidetta kaatopaikalle

Kaksi kesää ja kaksi talvea on Pekka Purhosen teos Takaisin luontoon seissyt pihassamme. Keväällä 2004 Pekka toi siistin kirjahyllynsä Lahdesta, asetteli sen vatupassimittauksin suoraan seisomaan pyyhki kuljetuksessa tulleet liat ja pölyt pois, laittoi hyllyille multaa, siemeniä, turvemättäitä, puunkalikoita ja ison kiven.
Jäimme mielenkiinnolla seuraamaan, kuinka kauan huonekalu kestää ulkoelämää ja kuinka hyvin se sulautuu ympäristöönsä. Varsinkin ensimmäisenä kesänä hyllyissä vihreää eloa olikin. Yllättävän hyvin se pysyi ryhdissään ja ehjänä näinkin kauan, luulimme sen nopeamminkin paahteissa, sateissa ja pakkasissa hajoavan osaksi luontoa. Nyt avitamme jo häviämistä viemällä sen minne se tällä hetkellä kuuluu, kaatopaikalle.

Lempi-kissamme saattaa kyllä kaivata kesäistä nukkumapaikkaansa. On ollut mieluisa paikka kissalle makoilla suojaisassa hyllyssä ja olla samalla katseiden keskipisteenä, kun ihmiset ovat ihmetelleet: oi, onko tuo kissa elävä!

Suomäen paluu

Pekka Suomäki toukokuussa 2005



ja sama mies toukokuussa 2006

Suomäen tuonti ja vienti iski jälleen.
Vuosi sitten kaatiskuormastamme plokkaamansa romun Pekka on pelastanut uuteen elämään. Pekka toi työnsä tänään ja samalla palasi vanhaa tutun näköistä ruostunutta rautaa upeassa uudessa olomuodossaan näyttelyn seinälle.

Joka keväiseen tapaan pihalla on nytkin kuorma kaatopaikalle lähdössä. Sieltäpä sitä taisi jotain aarretta taas lähteä Korpilahden suuntaan. Ehkä näemme ensi keväänä, mitä niistä syntyy.

Ylermikin hymyili!

Ylermi, Anni Auvinen 2006

Haihatuksen kannatusyhdistys Haihatuksen Henki ry:n hallitus kokoontui eilen taidelaitoksemme tiloissa. En kuulu hallitukseen, mutta kahvinkeittäjänä pääsin taas todistamaan hyvien ideoiden syntymistä ajatusta yhdessä juoksutettaessa.

Mitään ihmeempiä aiheita kokoukselle ei ollut tällä kertaa asetettu, näyttelyn avajaisien ohjelmaa oli tarkoitus vain hiukan hioa ja miettiä voisiko yhdistys järjestää kesän näyttelyn yhteyteen jotain ohjelmaa. Oli jo päätetty ettei suunnitella mitään huikeita spektaakkeleita, koska Haihatus 2006 on hyvä taidenäyttely ja sen pitäisi riittää, varsinkin kun oheishärpäkkeitäkin on.
Erimielisyyttä kokouksessa aiheutti ainoastaan T-Paidan väri, siitä melkein jouduttiin äänestämään, niin tiukka paikka tuntui väri näille esteetikoille olevan.
Hauskaa oli hallituksen väellä kuin meillä kärpäsinä katossa olleillakin kun yhdessä luotiin hilpeän vakavaa ohjelmaa avajaisiin ja muulloinkin kesällä esitettäväksi.
Taidetta, väittäisin melkein.

kulttuurin kesantopellolle valvomo

Haihatuksen yllä on taas leijunut talo.
Selostamotorni siirrettiin tänään pellolleen onnistuneesti. Muuramesta asti riensi apuun taas Tikkanostojen nosturi ja Heinolasta kuvanveistäjä Vesa Väänänen. Tällaista klopaalia toimintaa siis tämäkin selostamotornin siirto, sopivan isoa nosturia emme lähempää keksineet ja Väänäsen Veskun tiesimme hitsaustaitoiseksi. Näppärästi miehissä torni nostettiinkin pellolle ja jalat hitsattiin takaisin paikoilleen, jotta torni saatiin arvoiseensa korkeuteen. Sieltäpä on nyt soma valvoa kesällä kulttuurin kesantopellon direktiivien noudattamista.

Vesku toi samalla taidettaan pihaan, näyttää olevan taas miehellä ärhäkkää sanottavaa maailmanmenosta.

Morganin ripustus

Vajaa kuukausi on enää aikaa avajaisiin. Pientä paniikkia alkaa vatsanpohjassa jo poreilla, piha on ainakin vielä kaaoksen kourissa. Onneksi säät ovat suosineet ulkotöitä.
Sisällä onkin onneksi taidetta vaille valmista, taiteilijoita odotellaan tilaa täyttämään.

Morgan jo toikin eilen työnsä, eli alulle on jo ripustuksissa päästy.
Morgan eli Heikki Hämäläinen Sysmästä on ollut haihatuksissa mukana jo kuuden vuoden ajan ja hankkinut näyttelyvieraitten joukosta oman vankan ihailijajoukkonsa. Morganin taide on kovin syvällistä, oivaltavaa ja välillä vakavastikin kantaaottavaa, huumorinpilkkeellä moniin tunteisiin vetoavaa. Kokenut kaikki perkaa, kuten Hamalainen tämän päivän sanalaskussaan viisaasti veistää.

Morganilla on Sysmässä kesällä oma Morganismi näyttelynsä, kokonaisvaltainen taideteos. Taide-, tieto- ja huviryväs kuten taiteilija itse kesäisen nähtävyytensä arvioi.

kiviä

Tänään tuli pihaan kauniita kiviä. Eivät tulleet pihaa kaunistamaan, vaan vahvistamaan pohjaa nosturille, joka on tilattu siirtämään selostamotornimme ensi viikolla pellolleen.
Pari viikkoa sitten nosturi upposi pihaan tuodessaan tornia urheilukentältä tänne.
Tänään on kaivuria ja kuormuria taas käynyt pihaa mylläämässä, jotta maa kantaisi painavan koneen. Kivikuormia tuli useita. Kauneimpia kiviä kävin siirtelemässä vähän syrjänpuoleen säilöön.
On se niin kaunis ja lämmin tuommoinen sileä kivi!

sana haltuun

Vappumme oli työn juhlaa.
Rakensimme, emme repineet, kuten kuulemma pääkaupungin nuoret tekivät VR:n makasiineilla. Tahtoivat polttaa makasiinit ettei niitä vaan purettaisi.

Noh, vapputöinä meillä on kuitenkin täällä yksi makasiini vallattu ja ehostettu kulttuurin käyttöön. Vanhaan puuliiteriin tulee kesäksi antikvariaatti ja lukusali.
Lukusaliin voi jäädä lueskelemaan ja kirjoittelemaan, mielellämme otamme sinne vastaan lahjoituksina esimerkiksi pienkustanteita luettavaksi. Antikvariaatti-puolelle voi myös tuoda vanhoja kirjoja ja lehtiä kiertoon ja kesälukemisiksi.
Yllättävän viihtyisä tila tästä vanhasta liiteristä tulikin, ihan vaan pikkusen fiksailemalla ja maalaamalla.
Tulkaahan kesällä katsomaan ja sanomaan sananne.